Tämänvuotisen Hiisien kuvakilpailun voittajat: 19 kuvaa ja yksi liikkuva kuva. Nähdäksesi kuvat suurempina napsauta kuvaa.

Pääpalkinto (1000 euroa)

Täydenkuun yö. Sven Začek

Viro, Põlvan maakunta ja kunta, Taevaskojan kylä

Suuri Taevaskoda

Otoksen innoitti tekemään selkeä ja tähtinen täydenkuun yö, joka muutti tämän paikan vieläkin salaperäisemmäksi kuin päivänvalossa.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/t-iskuu-7833

Sukukansojen palkinto

Besov Nosin niemi. Mihail Tokmakov

Venäjä, Karjala, Äänisen itäranta

Pyhinä pidetut kalliopiirrokset

Alkuperäiskansa on aina pitänyt Äänisen kalliopiirroksia pyhinä. He uskovat, että ne ovat jumalan tekemiä tai lainaten paikallista asukasta M. Filippovaa – ”Tämä kaikki on jumalan omaa”. Aiemmin yhtäkään kalliopiirrosta ei hävitetty.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/mys-besov-nos-7770

Suomen palkinto (300 euroa)

Alajärven Pyhävuori. Mira Vähälä

Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Alajärvi

Pyhävuori

Pyhävuori sijaitsee Etelä-Pohjanmaan järviseudulla Alajärvellä, jonka ympäristöön liittyy runsaasti perimätietoa ja tarinoita.
Vuoren päällä sijaitsee uhrikivenä kaunis kivinen ”alttari”. Tarinoiden mukaan sen juurella kerrotaan palaneen ikuinen uhrituli. Vuorella sijaitsee uhrikiven lisäksi myös uhrilähde.

Vanha kansa piti pyhävuorta Jumalille pyhitettynä paikkana, minne eivät trullitkaan tohtineet mennä.

Pyhävuoren kivistä on myös havaittu kalliomaalauksia, mutta näitä ei ole pystytty toistaiseksi täydellä varmuudella ajoittamaan tai todentamaan. Kuka tietää, miten vanha historia Pyhävuorella on oikeasti takanaan, mutta nykypäivänä se on suosittu ja helppokulkuinen luontokohde ja itselleni se on mukava paikka rauhoittua luonnon äärelle.
https://hiidet.fi/point/alajarven-pyhavuori/
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/alaj-rven-pyh-vuori-7661

Nuorten sarjan palkinto (200 euroa)

Kabelimägi. Käti Õunpuu

Viro, Saarenmaa, Võhksan kylä

Kabelimägi ja pyhä tammi
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/kabelim-gi-7668

Hiisien palkinto

Pyhä saari pyhässä järvessä. Mati Kose

Viro, Valgan maakunta, Otepään kunta, Pühäjärven kylä

Pühajärven Sõõriksaar

Pühajärven huomiotaherättävän pyöreä Sõõrik- eli Kloostrisaar (Rinkilä- eli Luostarisaari) pistää omaperäisen muotonsa puolesta hyvin silmään. Tämän valokuvan tekemisessä lumosi kontrasti syksynvärisen saaren kupruisen muodon ja järven tumman ja tasaisen pinnan välillä.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/p-ha-saar-p-has-j-rves-7642

Pyhän puun palkinto

Tammen silmät. Heiko Kruusi

Viro, Harjun maakunta, Raen kunta, Jürin taajama

Lehmjan tammisto

Olin toistuvasti ajanut ohi Lehmjan tammistosta, kauniina lokakuisena päivänä päätin katsella siellä ympärilleni pidempään.
Vuoden 2004 Eesti Loodusessa Jaan Remmel kirjoittaa: ”Tammisto voi pyhänä luonnonpaikkana olla ollut käytössä jo suunnilleen 4000 vuotta sitten, sillä arkeologiset löydöt todistavat melko laajan ihmisasutuksen olemassaolon Jürin ympäristössä pari tuhatta vuotta eKr. /.../ Tietenkään täällä ei kasva niin vanhoja tammia, koska puukin on kuolevainen ja tammistossa on vaihtunut monta sukupolvea. /.../ Lehmjan tammien keskimääräisen iän arvioi metsävirasto vuonna 1983 noin 110 vuodeksi.”
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/tamme-silmad-7552

Pyhän kiven palkinto

Pangan törmä. Sven Začek

Viro, Saarenmaa, Pangan kylä

Pangan törmä

Kuva on otettu vyötärönsyvyisessä vedessä ollessa antaakseen näkymälle omalaatuisen kuvakulman.
Pangan törmän perimätieto: https://www.maavald.ee/hiis/hiied/panga-panga-hiis/547-parimust
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/panga-pank-7836

Pyhän vesistön palkinto

Pühajärv. Sven Začek

Viro, Valgan maakunta, Otepään kunta, Pühajärven kylä

Pühajärv

Kuvaa innoitti tekemään marraskuussa saapunut kylmä aalto, jonka -12 asteen pakkasessa alkoi Pühajärv siellä-täällä kylmetä muodostaen kiinnostavia kuvioita.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/p-haj-rv-7844

Luonnonsuojelun palkinto

Hämärä uuden lumen kanssa. Sven Začek

Viro, Järvan maakunta, Paiden kunta, Võõbun kylä

Pühajärv

Minut innoitti kuvaa tekemään vuoden 2012 lokakuun lumi, jonka saavutuksia kuvaamaan suuntauduin Selin suolle. Tie vei kuitenkin Matsimäen Pühajärven ohi, joka veti minua heti puoleensa höyryävällä vedellään ja koskemattomalla tuoreella lumellaan.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/aovalgus-uue-lumega-7829

Antien palkinto

Maaginen Siniallikun lähde Viljandinmaalla. Kristin Kooskora

Viro, Viljandin maakunta ja kunta, Intsun kylä

Siniallikas

Minun ensimmäinen tapaamiseni Siniallikun lähteen kanssa oli täysin sattumalta, kun kävin mieheni kanssa Siniallikun luonnonsuojelualueella. Takaisin kävellessämme päätimme yhtäkkiä, että kokeilemme mennä toista kautta ja käännyimme suoraan menevän tien sijaan vasemmalle. Saavuttuamme sinilähteen luo, olin heti lumoutunut paikan kauneudesta: kirkas vesi, ns. ”kiehuva” vesi ja yleisesti ympäristö herättivät maagisen tunteen. Valokuvaamaan mennessäni tunsin taas rauhan tunteen (metsät vaikuttavat minuun siten).

Lähteelle saapuessani tervehdin ja kumarsin. Tunsin suurta kunnioitusta, mutta valitettavasti jäivät tällä kertaa annit viemättä, sillä en täysin ymmärtänyt, miten niitä pitäisi viedä lähteelle.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/maagiline-sinialliku-allikas-viljandimaal-7812

Tapojen palkinto

Hopean jättäminen. Mehis Born

Viro, Viljandin maakunta ja kunta, Intsun kylä

Siniallikas

Hopean jättäminen Suureen Siniallikaan Viljandinmaalla.

https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/h-bevalge-j-tmine-7998

Hiiden tuskan palkinto

Karsikkopölkky. Aet Altement

Viro, Põlvan maakunta ja kunta, Rosman kylä

Sulendun karsikkometsä

Tahdoin jo kauan aikaa mennä karsikkometsään, mutta joko en löytänyt oikeata kohtaa tai ei ollut mahdollisuutta. Keväisen matkan aikana tielle jäi Rosman karsikkometsä ja siellä oli jotain, mitä katsoa. Valitettavasti jostain puista oli jäänyt vain pölkky.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/ristipuupakk-7520

Perinteen palkinto

Kiratsin Ristikiven näkymä. Marko Palm

Viro, Saarenmaa, Kiratsin kylä

Ristikivi

Näkymä neljästä valokuvasta. Otettu 14. maaliskuuta yöllä 2022 Kiratsin Ristikiven luona Saarenmaalla.

Perinne: Kerran jouluaaton yöllä vanhan Suuren Tõllun nainen Reet halusi viedä suuria kiviä Kaarman kirkon oven taakse, jotta ihmiset eivät sitten pääsisi enää ulos. Hänen saavuttuaan Kiratsin kylän luo, alkoi kukko äkkiä kiekua. Reet säikähti sitä kovin. Esiliinan paula hajosi muruiksi ja yksi suuri kivi putosi Kiratsin kylän taakse maahan. Se seisoo siellä vieläkin. Ihmiset ovat alkaneet kutsua sitä Ristikiveksi. Vanha Reet on sitten päässyt eteenpäin, alkoi mennä Kiratsin kylän läpi, kun kukkoi kiekui toisen kerran. Nyt katkesivat kaikki Reetin esiliinan paulat ja kivet putosivat suoraan maahan. Ne kivet seisovat siellä vieläkin. Ihmiset kutsuvat niitä Kantturakiviksi. Näin tiesi kertoa 76-vuotias Liisa Kuusk vuonna 1947.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/kiratsi-ristikivi-panoraam-7494

Terveyden palkinto

Lähteen kaste. Sven Začek

Viro, Valgan maakunta, Tõrvan kunta, Helmen kylä

Helmen hiisi, Helmien lähde

Tarinan on kertonut Olga Parts vuonna 1962: ”Lähde sijaitsee linnan sisäänkäynnistä oikealla, alhaalla laaksossa. Vesi on siellä todella kirkas. Aikana, kun mäki kuului vielä meidän esivanhemmille – muinaisille virolaisille –, siellä kasvoivat upeat tammet. Torstai-iltaisin vanha kansa hiidessä uhraamassa Taaralle ja pitämässä hauskaa. Joka kevät puiden lehteenpuhkeamisen aikaan pidettiin siellä pyhiä. Sinne kokoontui koko pitäjä. Nuoret neidot, säilyttääkseen kauneuttaan ja puhtauttaan, uhrasivat helmiä lähteen suojelushengelle. Tästä lähde sai nimensä, kuten koko ympäristö. Nuoret miehet kaapivat miekasta hopeata ja uhrasivat lähteelle, sen piti tehdä miekkä vahvaksi. Vanhat, pakanalliset uskomukset olivat sitkeitä katoamaan. Taaran hiiteen ja Helmien lähteelle kokoontumisen perinne kesti kauan, vaikka sotilaat valvoivat hiittä ja ajoivat kansan hajalleen. Lopulta hiisi hävitettiin: lehtipuut hakattiin maahan ja tilalle istutettiin havupuut. Jälkimmäisiä virolaiset eivät enää pitäneet pyhinä. Hiisimäen läpi johdettiin maantie. Hiiden uhrikivi vietiin Helmen linnan portin alle. Kun linna räjäytettiin, pelasti linnan portinvartija, virolainen sotilas, uhrikiven ja vei sen kotipaikkaansa Jõgevesten Laosen taloon. Hävittämisestä ja ryvettämisestä huolimatta kansan keskuudessa säilyi tapa kokoontua joka vuosi taarauskon suurimpana pyhänä jälleen hiisimäelle, vaikka ammoin olivat kadonneet vanhat hiisitavat ja säilyi kauemmin vain tapa ripustaa teille valkea liina, kuin hiiden ryvettämisen poispesemiseksi. Tämä on jo vuosia sitten, kun eräs Koorkülan vanha viljelijä (nimi on hävinnyt mielestä) oli käskenyt tilansa nuoria miehiä menemään helatorstaina Helmeen, sanoen: ”Eivätkö meidän pellot ja niityt tahdo siunausta, kun te ette mene sinne?” Muinaisen uhraamisenhan piti tuoda uhraajalle siunausta. Hiidet eivät olleet vain uhripaikkoja, vaan sinne kokoontuivat nuoret ja vanhat pitämään hauskaa. Uhraamisen jälkeen tanssittiin ja leikittiin. Kuten juhannuskokon polttamisen tapa on kadonnut, niin muuttui myös nuorten ihmisten kokoontuminen helatorstaina Helmessä kansalliseksi perinteeksi, jolla merkittiin keväisen luonnon uudelleensyntyä. Neuvostoaikana on tämä tapa kadonnut, koska helatorstai on työpäivä. RKM II 150, 530/2 (4)
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/allikakaste-7837

Vanhan-Võronmaan palkinto

Voimakas Vällamägi. Mati Kose

Viro, Võron maakunta, Rõugen kunta, Haanjan kylä

Viron juuresta korkeimman mäen, Vällämäen mahtavuus ja väki tulee erityisen hyvin esille iltanäkymässä jyrkkien rinteiden ja kukkulanlaella kasvavan aarniometsän avulla.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/v-imas-v-llam-gi-7643

Virunmaan palkinto

Suurvesi. Sven Začek

Viro, Itä-Virun maakunta, Jõhvin kunta, Pühajõen kylä

Aluoja / Pühajõgi

Kuvan innoitti ottamaan runsaasti sadetta tuonut kausi, joka siirsi tulvimisen ajan tavallisesta varhaiskeväisestä kulusta tuoreeseen toukokuiseen vehreyteen.

Tällä pyhänä pidetyllä joella on monia muitakin nimityksiä, kuten Verejõgi, Killikare jõgi, Killikeri iögi, Ulja oja, Londi iögi, tästä joesta on myös paljon perimätietoa, jotkin kiinnostavammat niistä Ahto Kaasikin viimeisimmästä kirjasta ”Pyhien paikkojen opas”:
”Pühajõen nimen saamisesta löytyy arvokasta perimätietoa. Johann Wilhelm Ludwig Luce tallensi 1800-luvun alussa tarinan, jonka mukaan Pöhajõen äärellä sodittiin, minkä takia joen vesi olisi värjäytynyt verestä punaiseksi. Sotivat osapuolet solmivat joen rannalla rauhan ja sen jälkeen alettiin pitää jokea pyhänä. Eduard Pabst oletti, että Pühajõen vesi muuttui punaiseksi uhriverestä ja siitä myös Verejõen nimi. Koululainen Miina Martson kuuli vuonna 1939 äidiltään, että Pühajõella on ollut pyhä pyörä. Sen, joka halusi pyhäksi, piti mennä sinne väliin. Siitä saanut joki myös Pöhajõen nimen.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/suurvesi-7850

Mulgimaan palkinto

Hiisitammen vanheneminen. Emil Aništšenko

Viro, Viljandin maakunta ja kunta, Loodin kylö

Tõllamäen hiisi ja hiisitammi

Tõllamäen tammi otettiin suojelunalaiseksi vuonna 1958. Tõllamäen tammen pituus on melkein 30 m ja rungon ympärysmittä 600 cm. Tammelle lisää arvoa rungon uurteinen kuori, joka on ominainen hyvin vanhoille puille. Puu on yli 300 vuotta vanha. Puu paikattiin vuonna 1963. Tammi on vuoteen 2009 verrattuna huonommassa kunnossa (suuremmat oksat ovat murtuneet), mutta tammen mahtavuus ei ole sen takia hävinnyt ja puu kaunistaa edelleen Tõllamäkeä. On silminnähtävää, että ihmiset ovat pitäneet puuta pyhänä paikkana, sillä puun kyljestä löytyy keinotekoisia elementtejä, jotka symbolisoivat samoin jotain pyhää.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/hiietamme-vananemine-7978

Saarten palkinto

Joulu lähteellä. Urve Hermann

Viro, Saarenmaa, Odalätsin kylä

Odalätsin lähteet

Kyseinen kuva on toinen otos Odalätsiltä viime vuoden marraskuulta, kun lähteen veteen peilautui puiden latvustossa läikehtinyt aurinko. Kuvaan jäi veden hellästä värinästä syntynyt peilausefekti, jossa muodostuivat ruudulliset värikkäät pienet ikkunat, jotka muistuttivat tavallaan joulukoristeita. Muita koristeita näkyy myös lähteenpohjasta. Vaikka ei ollut vuoden loppu, oli tämä minulle vuoden viimeinen matka lähteelle. Ja voi vain kuvitella, millainen komea peilikuva on syntynyt joulukuussa, kun aurinko on vieläkin matalammalla ja ilma kylmempää.
https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/j-ulud-allikal-7869

Liikkuvan kuvan palkinto

Jumalamägi Setomaalla. Kaja Liilia Fridolin

Viro, Võron maakunta, Setomaan kunta, Kolossovan kylä

Jumalamägi

Elokuussa 2022 vierailin Setomaalla ja Jumalamäellä.
https://www.hiis.ee/kuva/2022-videod/5182-jumalamagi-setomaal

Hiiden tuskan kylttien erikoispalkinto, eli kylttien uhri

Uhrikivi ”Ristiväljan suurkivi”. Toomas Kaarjärv

Viro, Viljandin maakunta ja kunta, Parikan kylä

Ristiväljan Suurkivi

Perimätiedon mukaan tässä on aiemmin kasvanut hiisimetsä. Pyhästä paikasta on jäänyt vain hedelmällinen maanpinta ja pyhä kivi. Kuten nimikin kertoo, on Suurkivi silmiinpistävän suuri. Sen pituus on enintaan 7,4 m, leveys 5,8 m ja korkeus 1,4 m. Lakealla pellolla tilantien ääressä sijaitseva kivi on lähellä sijaitsevalta Viljandin-Põltsamaan tieltä hyvin näkyvissä. Valitettavasti pistävät ja raapivat silmään myös aikain saatossa kiven eteen pystytetyt neljä suojelumerkintää. Kyltit kertovat, että kivi on luonnon- ja muinaismuistosuojelun alla. Alkuperäisen hiiden sijaan tähän on syntymässä kylttien metsä.

Suojelunalaisten rakennusten tapauksessa valvotaan kiusallisen tarkasti, että paikalle ei asennettaisi rakennuksen ilmettä muuttavia lisiä, kun taas luontokohteiden ja pyhien paikkojen tapauksessa on tällainen saastuttaminen valitettavasti sääntönä. Ensimmäiset luonnonsuojelumerkinnät olivat vaatimattomia betonipylväitä, mutta sitten asia lähti käsistä. Pyhien puiden, kivien, lähteiden ja luolien eteen ilmestyivät valkoiset peltikyltit ja muovitolpat. Kylttien pystytyksessä näyttää olevan sääntönä, että sen pitää erottua ympäristöstä ja pilata suojeltavan kohteen ympäristöä ja näkymää mahdollisimman paljon. Näin on lukemattomat arvokkaat luontokohteet nykypäivään mennessä osaamattomasti pystytettyjen kylttien avulla pilattu. Tuntuu siltä, että tämän kampanjan takia on kärsinyt myös ihmisten kauneudentaju. Joko valokuvatessa tai katsellessa – liiankin usein liikkuu ihmisen huomio suojeltavalta kohteelta kyltille.

Kyltein pilattujen pyhien paikkojen kuvat ovat Hiisien kuvakilpailun 15 vuoden aikana olleet yhtenä läpileikkaavana kauhuteemana. Erityisen paljon tuli kuvakilpailuun kylttikuvia tänä vuonna. Tämän takia Hiisien kuvakilpailun arviointiraati ja kilpailun järjestäjä päättivät tällä kertaa asettaa Hiisien tuskan kylttien erikoispalkinnon, eli kylttien uhrien palkinnon. Toivomme, että tämä auttaa tiedostaa kipeätä aihetta yhteiskunnassa. Toivomme myös, että vastedes pystytetään kaikki mahdolliset kyltit, infotaulut ja tieviitat niin, että ne eivät pilaa näkymää arvokkaalle paikalle, mukaanlukien pyhille paikoille. Tämän erikoispalkinnon avulla haluamme samoin kiittää kaikkia heitä, joilla on tähän päivään asti ollut viisautta, kunnioitusta ja kauneudentajua pystyttää merkinnät niin, että ne kylläkin jakavat tietoa, mutta eivät pilaa näkymää suojeltavalle luontokohteelle. Onneksi tällaisiakin poikkeuksia löytyy.

Hiisien kuvakilpailun arviointiraati, Hiite Maja -säätiö

https://www.hiis.ee/kuva/fi/2022/ohvrikivi-ristiv-lja-suurkivi-7386