Kuva syntyi retkemme viimeisenä päivänä Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Päivän reitti kulki saamelaisten pyhien paikkojen maisemissa: nousimme ensin Seitatunturin 514-metriselle huipulle, laskeuduimme sieltä Uhriharjulle ja jatkoimme Pyhänkasteenputoukselle sekä edelleen Isokuruun. Pyhänkasteenputous laskee jyrkkää kallioseinämää pitkin Pyhänkasteenlampeen Isokurun pohjoispäässä. Putous, lampi ja läheinen Uhriharju ovat olleet saamelaisten pyhiä paikkoja jo ennen kristinuskon leviämistä alueelle. Uhriharjulle vietiin peuroja ja niiden sarvia uhrilahjoiksi, joiden avulla pyrittiin turvaamaan hyvä metsästysonni. Paikan nykyinen nimi liittyy 1600-luvun kristilliseen historiaan. Perimätiedon mukaan pappi Esaias Mansveti Fellman suoritti alueen metsäsaamelaisten joukkokasteen Pyhänkasteenputouksen vedellä kesäkuussa 1648. Näin sama paikka kantaa rinnakkain kahta erilaista uskonnollista ja kulttuurista kerrostumaa: saamelaista pyhää luonnonpaikkaa ja myöhempää kristillistä käännytystyötä. Kuvaushetkellä ruska ympäröi kallioseinämiä ja kapea putous laskeutui tummaan lampeen. Maiseman äärellä oli helppo ymmärtää, miksi juuri näille paikoille on annettu erityinen ja pyhä merkitys. Lähde: Suomen Vesiputoukset: Pyhänkasteenputous.