Kävin dokumentoimassa Pyhäjärven Hiidenmäkeä kenttätöitteni osana keväällä 2020. Lumi oli tuolloin vielä maassa ja Pyhäjärvi paksussa jäässä, joten hiisimäkeä oli mahdollista kuvata Pyhäjärven jäältä. Paikalla käydessäni sain huomata, että Hiidenmäki on paitsi yksi pohjoisten itämerensuomalaisten kansojen hiisi-nimisistä kulttipaikoista historiallisesti merkittävimpiä ja parhaiten dokumentoituja, myös Suomen oloissa hyvin säilynyt takamaalla sijaitseva hiisipaikka. Varhaisin tieto Hiidenmäestä on Petrus Nicolaus Mathesiuksen (1711–1772) latinankielisestä väitöskirjasta De Ostro-Botnia (1734), jossa sen todetaan olleen "hyvin kuuluisa siellä muinoin toimitettujen uhrien johdosta" ("ob sacrificia, hic olim celebrata, quam notissimus", Mathesius 1734, s. 59). Paikan merkityksestä kulttipaikkana kertovat myös läheiset paikannimet, esimerkiksi talonnimi Hiisi sekä Pyhäjoki ja Pyhäjärvi. Kuten useimmat Suomen ja muitten pohjoisten alueitten takamaan hiisipaikat, myös Pyhäjärven Hiidenmäki on sijainnut vanhalla tärkeällä nautintarajalla, tässä tapauksessa hämäläisen ja karjalaisen eräalueen välisellä rajalla, josta myöhemmin ilmeisesti muodostui Pähkinäsaaren rauhan (1323) raja. Vielä 1900-luvulla kerätyn tiedon mukaan mäellä on ollut tanssipaikkoina käytetyt Iso ja Pieni Tanssikenttä sekä näihin liittyvä Pelimannikivi (Jorma Tulkku, Paikan muisti I: Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi (2016), s. 72). = Käisin dokumenteerimas Pyhäjärve Hiidenmäge oma välitööde käigus kevadel 2020. Lumi oli tollal veel maas ja Pyhäjärvi kaetud paksu jääga, nii et hiiemäge oli Pyhäjärve jäält võimalik pildistada. Seda kohta külastades sain märgata, et Hiidenmäki on mitte ainult üks põhjapoolsete läänemeresoome rahvaste kõige ajalooliselt tähtsam ja paremini dokumenteeritud hiienimeline kultusekoht, vaid ka Soome oludes väga hästi säilinud tagamaal asuv hiiepaik. Kõige varasemad andmed Hiidenmäe kohta pärinevad Petrus Nicolaus Mathesiuse (1711–1772) ladinakeelsest väitekirjast De Ostro-Botnia (1734), milles mainitakse selle olevat olnud „väga kuulus seal vanasti toimunud ohverdamiste tõttu“ („ob sacrificia, hic olim celebrata, quam notissimus“, Mathesius 1734, lk 59). Paiga tähendusest kultusekohtana räägivad ka ligidased kohanimed, näiteks talunimi Hiisi ning Pyhäjoki ja Pyhäjärvi. Nagu enamik Soome ja teiste põhjapoolsete piirkondade tagamaa hiiepaikatest, on ka Pyhäjärve Hiidenmäki asunud tähtsal kasutamisalade piiril, käesoleval juhul hämelase ja karjalase tagamaaala vahelisel piiril, millest hiljem ilmselt sai Pähkinäsaare rahu (1323) piir. Veel 20. sajandil kogutud andmete kohaselt oli mäel tantsupaikadena kasutatud Iso ja Pieni Tanssikenttä („Suur“ ja „Väike Tantsuväljak“) ja nendega seotud Pelimanninkivi („Pillimehekivi“; Jorma Tulkku, Paikan muisti I: Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvi (2016), lk 72).