Kuulimme Hämeenkyrössä Timin kylällä kasvavasta isosta männystä muuttaessamme pari vuotta sitten sen lähistölle. T. Kesäläisen ja S. Kejosen Suomen luonnon pyhät paikat -kirjassa (Salakirjat 2017) puun kerrotaan olevan yli 400-vuotias, huomattavan paksu vanha uhrimänty, jonka oksille kerrotaan muinoin asetetun karhunkalloja ja monivärisiä nauhoja. Kirjoittajien mukaan maailmansotien väliseltä ajalta löytyy vielä mainintoja kolikoiden uhraamisesta puun koloihin, ja perimätiedon mukaan etenkin hammassärkyä potevat hakivat puulta helpotusta. Timin mänty rauhoitettiin vuonna 1966. Kävimme katsomassa puuta, ja se teki meihin suuren vaikutuksen. Tavaksemme tuli vierailla aika ajoin puun luona, rauhoittua hetki sen juurella ja tuoda sille pieniä lahjoja. Perheemme 6-vuotias (kuvan ottaja) on asetellut kaarnan koloihin tarkasti valitsemiansa kukkasia ja marjoja, kerran kolikonkin. Emme selvästikään ole ainoita vierailijoita, sillä melkein aina käydessämme huomaamme koloissa uusia "uhreja"; rahoja, narunpätkiä ja ruokapaloja. Kerran värikkäitä hedelmäkarkkeja. Nyt olemme muuttamassa toiselle paikkakunnalle, ja tyttäremme suree ettemme pääse männylle enää niin usein. Puu on jo huonossa kunnossa, mutta toivomme sen seisovan paikoillaan ilahduttamassa vierailijoitaan vielä monia vuosia.