Tämänvuotisen Hiisien kuvakilpailun voittajat: 22 kuvaa ja kaksi liikkuva kuva. Nähdäksesi kuvat suurempina napsauta kuvaa.

Pääpalkinto
Ylittäessä jokea – LEIDA LAURELIINE UUSBEK

Pühajõgi
Viro, historiallinen Tartumaa, Sangasten pitäjä (Otepään kunta), Restun kylä
Restun patojärven ympäristöllä on varsin muinainen luonne. Siellä mielikuvitus lähtee laukalle. Ja niin syntyikin tämän näkymän mielikuva, että Pühajõgia ylittää jokin puuolento.

Sukukansojen palkinto
Sultan-Keremet – VADIM MADIJAROV

Sultan-Keremet
Venäjä, Baškortostanin tasavalta, Miškinon piiri, Bolšesuhojazovon kylä
Itämarien kansa on muinaisista ajoista saakka tehnyt pyhiinvaelluksia sulttaani Keremetin pyhään paikkaan. Baškortostanin tasavallan Miškinon piirin Bolšesuhojazovon kylän lähellä seisoivat kolme suurta ja ikiaikaista koivua. Niiden lähellä paloi tuli melkein joka päivä ja sulttaani Keremetille eli sulttaanin hengelle uhrattiin. Kaikki eivät tienneet sulttaani Keremetin salaisuutta. Tämän pyhän paikan merkitys on seuraavanlainen: suullinen perinne kertoo marilaisesta sepästä nimeltä Sultan, joka eli täällä kauan aikaa sitten. Hänellä oli sankarillinen luonne ja poikkeuksellinen voima. Eläessään hän suojeli itämarien kansaa venäläisten, tataarien ja baškiirien sorrolta (maan ja niittyjen vuoksi). Kuoleman jälkeen marit alkoivat uskoa, että sulttaani suojelee marin kansaa myös tuonpuoleisessa auttaen heitä elämässä ja taistelussa sortajia vastaan. He alkoivat vierailla sulttaanin pyhässä paikassa, tuoda anteja hänen hengelleen, pitäen häntä pyhimyksenä, melkein jumalana.
Myös jumalat Pujuršo ja Saktše saattoivat joskus olla uutteria ihmisiä. Esimerkiksi on sanonta: ”Saktše gaj ušan” (ovela kuin Saktše), ”Saktše gaj poro” (hyvä kuin Saktše) ja niin edelleen.
Nykyään, erityisesti kesällä jatkuvat marien uskovaisten pyhiinvaellukset sulttaani Keremetin luo. Koivut ovat jääneet palvontapaikalle, samoin monta nuorta koivua ja lehmusta, joiden oksille uskovaiset jättävät joskus eläimen nahkoja (tavallisesti pässin tai härän nahka). Suurempien koivujen lähellä voi nähdä hiljattain jätettyä rahaa. Tiettyinä päivinä palvotaan yksin tai perheen kanssa.

Suomen palkinto
Pyhävaaran kinokset – KIMMO SALMINEN

Pyhävaara
Suomi, Kuusamo
Hiihdin Kuusamon Pyhävaaralle talvella runsaan lumen aikana. Kinokset olivat kauniit ja tykkypuut parhaimmillaan. Vaikka pakkasta olikin yli 20 astetta maiseman kauneus palkitsi. Pyhävaara on Rukatunturin eteläpuolella sijaitseva entisaikojen metsäsaamelaisten pyhä paikka, joka on tunnettu laellaan olleesta saamelaisten seita-kivestä. Kivi, jonka uskotaan antaneen vaaralle sen nimen, oli suuri ja se nojasi neljään pienempään kiveen, ja sen vieressä oli sileäksi liipattu jättiläispata uhripaikkana. Vääpeli Planting oli vuonna 1830 työntänyt kiven alas, jolloin se särkyi ja putosi alla olevaan järveen. Lähde: https://kuukanpar.wordpress.com/kuusamo-2/

Hiisi
Suosaari – SVEN ZAčEK

Püha pääkses
Viro, Saarenmaa, Kihelkonnan pitäjä, Undvan kylä
Ylhäältä katsottuna näyttää siltä, että pyhään suosaareen tullaan ja mennään joka suunnasta.
Perinteen siru: ”Põdragun järvi sijaitseeNeemen kylän mailla. Se on monta kymmentä vakkamaata suuri umpeen kasvanut järvi tai nykyään pikemminkin hyvin vetinen suo umpeen kasvaneine ruohoineen ja saroineen. Kansa tuntee sen paikan pyhänä. Püha pääkses muodostaa ympyränmuotoisen pienen saaren Põdragun järvessä, säteeltään noin 50 metriä. Se on korkeampi kumera mäennyppylä järvessä, joka on umpeen kasvanut kitukasvuisilla koivulla, männyillä, kuusilla ja pensailla sekä myrtillä ja saralla. Saareen on mahdotonta päästä kuivin jaloin veden ja mudan takia. Püha pääksesellä on kuulemma ollut raunio – ilmeisesti uuni. Kukaan ei ole rohjennut tehdä sille mitään. (Kaiken edellä mainitun on kertonut Jüri Luup.) Historiallisen perinteen Kihelkonnan pitäjästä on kerännyt Jaan Jensen vuonna 1928.

Puu
Uusi päivä – LEIDA LAURELIINE UUSBEK

Kiisan hiisitammi
Viro, historiallinen Tartumaa, Sangasten pitäjä (Otepään kunta), Restun kylä
Yhtenä raikkaana syysaamuna suuntasin Tammemäelle. Aurinko oli jo noussut. Ulkona oli kylmä ja nurmi sinersi ja säihkyi. Aurinko oli jo lämmittänyt tammen. Istuin tammen alla sijaitsevalle pölkylle ja nautin tästä kauniista aamusta ja näkymästä. Kello oli seitsemän jälkeen, kauempana kaikki vielä nukkuivat. Kun nyt katson tätä kuvaa, herää minussa heti tunne kuin olisi tämä sama aamu ja olisin siellä puun alla.

Kivi
Hiiden sydän – MICK PEDAJA

Kalevipoegin Vestitaskukivi eli Võnnukivi
Viro, Pärnumaa, Torin pitäjä, Urumarjan kylä
Yhtenä syysaamuna menin jo lapsuudestani tuttuun paikkaan, Urumarjan urheiluleirin vieressä virtaavan Pärnujoen rannalle. Siellä minua vastassa oli hiidenkivi, Kalevipoegin Vestitaskukivi eli Võnnukivi. Valokuvan nimeksi tuli ”Hiiden sydän”, sillä se muistuttaa muodoltaan sydäntä.

Vesistö
Yö – ANDRES PAPP

Jägala koskihattara
Viro, Harjumaa, Jõelähtmen pitäjä, Jägala-Joan kylä
Kuu ja säihkyvät yöpilvet antavat tälle paikalle erityisen vaikutuksen. Kyseessä on panoramaotos.

Luonnonsuojelu
Raikas aamu – ANDRES PAPP

Prandin lähde ja hiisi
Viro, Järvamaa, Peetrin pitäjä, Prandin kylä
Erityisen kylmänä aamuna järven päällä oli myös jääkukkia.

Annit pyhässä paikassa
Kamalin Kabelimägi – STEN SINIALLIK

Kabelimägi
Viro, Pärnumaa, Hallisten pitäjä, Kamalin kylä
Muuttaessamme maalle otimme kotipaikkakunnan unohduksiin vajonneen hiisipaikan uudelleen käyttöön. Nyt on sana levinnyt ja hiidessä käyvät sekä paikalliset että kauempaa tulevat. Siitä on vain hyvä mieli, että pyhä paikka on herännyt taas eloon.

Tavat
Tanssiminen hiidessä tuo hymyn huulille – REGINA HERODES

Irun hiisi
Viro, Harjumaa, Jõelähtmen pitäjä, Tallinn
Kuva on otettu koulun yhteisön iloisessa vuodenpäätösjuhlassa Irun hiidessä. Kesäjuhla sai sekä nuoret että vanhat tanssimaan ja laulamaan, mikä toi paljon iloa. Ihmiset soittivat instrumentteja, söivät herkullista ruokaa ja leikkivät perinteisiä laululeikkejä. Yhdessä he ilmaisivat kiitollisuutensa esi-isilleen ja pyhälle paikalle. Yhdessä tanssiminen toi paljon iloa ja pyhyyden tunteen kaikkeen elävään.
Hiiden tapojen mukaisesti vanhempia pyydettiin tulemaan iloisin mielin ja tuomaan mukanaan hyvää ruokaa ja pieni lahja hiidelle. Hiiden tavat selitettiin etukäteen ja lapsille kerrottiin yleisesti hiisistä. Ihmiset jättivät autonsa kauemmas ja heidät ohjasivat juhlapaikkaan luonnonmateriaaleista tehdyt vaatteet ja koristeet. Ihmiset käyttäytyivät hiittä kohtaan kunnioittavasti. Aluksi juhlassa vallitsi syvä rauha, mutta jossain vaiheessa suuri ilo valtasi ihmiset ja he alkoivat tanssia ja laulaa.
Jotkut ihmiset noudattivat myös vanhaa tapaa mennä joelle hopeasolkineen katsomaan sisäänpäin, kohottamaan mieltään ylöspäin ja isoäitiemme ja -isiemme mukaisesti kaapimaan vähän hopeaa veteen. Halukkaat saattoivat myös esiintyä yleisölle: laulaa, esitellä perinteisen soittimen, soittaa tai opettaa ryhmälle tanssia tai leikkiä. Tanssiminen lehdossa tuo hymyn huulille.

Hiiden tuska
Ebaveren hiisimetsässä – KAJA LIILIA FRIDOLIN

Ebaveren hiisimäki
Virumaa, Ebaveren (Väike-Maarjan) pitäjä, Ebaveren kylä
Vierailen Ebaveren hiidessä monta kertaa joka vuosi ja näen siellä muutoksia. Vaikka sinne on rakennettu urheiluratoja, on silti jatkuva kiinnostus käydä pyhällä mäellä ja viedä sinne anteja. Paikan viimeisin vierailu herätti kahtalaisia tunteita. Tekevätkö he, jotka etsivät tietä luonnon ja väen luo, sitä kunnioittaen vai vaan tavoitellakseen omaa etuaan?

Perinne
Kadotettu uhrikivi – HEILI KALBRI

Kihun kivi
Viro, historiallinen Tartumaa, Sangasten pitäjä, Kureveren kylä
Uhrikivi sijaitsee Otepään kunnassa, Kureveren kylässä, Tuurnan tilan vieressä. Tilaa käytetään kesämökkinä eikä siellä ollut ketään, jolta olisi voinut kysyä siitä. Olen asunut vain muutaman kilometrin päässä tästä kivestä niin kauan kuin muistan, mutta en ollut koskaan ennen kuullut siitä. Vielä yllättävämpää oli, että kun kysyin siitä vanhemmilta paikallisilta, kukaan ei tiennyt siitä mitään. Toivon löytäväni lisää tietoa.
Kivi itsessään on melko helppo löytää. Verrattuna Ingmar Noorlaidin vuonna 2014 ottamiin valokuviin (kulttuuriperintörekisterissä), sekä kiven ympäristö että Tuurnan maatila ovat kasvaneet umpeen, mutta uhrikivi on edelleen näkyvissä ja merkitty muistolaatalla. Minua kiehtoi erityisesti kaksi mahtavaa tammea, jotka kasvavat melko lähellä kiveä ja jotka on todennäköisesti istutettu uhrikiven viereen. Läheiset pensaat ja leikkaamaton ruoho ovat edistäneet sammaleen kasvua kivellä, mikä antaa paikalle salaperäisen ja muinaisen tunnelman. Ja sammaleen peittämässä pesässä oleva luun kaltainen puukappale näytti luonnon itsensä annilta.
Menin etsimään kiveä melko sattumalta enkä ottanut mukaani mitään uhrattavaa. Mutta kun olin siellä, minulla oli yhtäkkiä voimakas tunne, että minun pitäisi jättää jotain kivelle – se oli kuin sisäinen pakko. Onneksi olin aiemmin löytänyt kaksi keltaista alõtša-marjaa vanhan talon läheltä, kun vierailin Õrun ristipuulla, ja laittanut ne taskuuni. Ajattelin, että joku oli kerran istuttanut ne, hoitanut niitä ja nauttinut niistä, eikä sydämeni sallinut minun jättää niitä sinne kuolemaan. Nyt voisin jättää yhden niistä uhrikivelle ja pitää toisen itselläni – ja jostain syystä sydämeni tuntui kevyemmältä.
Oli kuitenkin hieman outoa, että uhrikiven välittömässä läheisyydessä oli myös moderni ”uhripaikka”, jonne ihmiset olivat jättäneet tarpeettomia esineitä, kuten ruohonleikkureita ja kattolamppuja. Se oli kammottavan lähellä tätä muinaista paikkaa, ikään kuin varoittaakseen meitä. Meille, jotka olemme laiminlyöneet esi-isiemme säilyttämän perinnön, sillä miten muuten voisimme elää koko elämämme samassa paikassa tietämättä siitä mitään?
Mitä pidämme pyhänä ja välitämme jälkeläisillemme? Mikä on meidän antimme? 

Terveys
Höyryävä – ANDRES PAPP

Prandin lähde ja hiisi
Viro, Järvamaa, Peetrin pitäjä, Prandin kylä
Prandin lähdejärvi raikkaana talviaamuna.

Vanhan-Võromaan pyhä paikka
Luminen Taevaskoda – ELINA KÜBARSEPP

Taevaskoda
Viro, historiallinen Võromaa, Põlvan pitäjä, Taevaskodan kylä
Eräänä synkkänä talvipäivänä, kävellessäni Taevaskodassa, taivas alkoi kirkastua runsaan lumisateen jälkeen. Tämä valokuva ikuistaa hetken, jolloin lumisade oli juuri laantumassa ja aurinko alkoi paistaa lempeästi, luoden erittäin lumoavan ja sumuisen tunnelman.

Historiallisen Virumaan pyhä paikka
Kivi – ANDRES PAPP

Suurkivi, Titekivi
Viro, Virumaa, Haljalan pitäjä, Altjan kylä
Paikallisen uskomuksen mukaan tämän kiven alta ovat peräisin kaikki Altjan lapset.

Historiallisen Läänemaan pyhä paikka
Uhrikiven uusi rooli – TÕNIS ARGUS

Iidevan Hiiekivi
Historiallinen Läänemaa, Kullamaan pitäjä, Jõgisoon kylä
Hiiekivi on ympäröity penkillä ja puilla, muuttuen siten meditaatiokiveksi.

Saaren püha paikka
Koli – ELIAS OKSANEN

Suomi, Pohjois-Karjala, Lieksa, Koli
Koli tunnetaan yleisesti pyhänä paikkana. Sen kerrotaan myös olevan muinainen, tuhansia vuosia vanha uhripaikka. Kolista löytyy paljon kirjoituksia ja tietoa sen merkityksestä niin osana muinaisempia mytologisia tarinoita kuin todellisena erilaisten pyhien toimitusten kohteena. Kolilla kiireinenkin kulkija pysähtyy helposti jylhän luonnon syleilyyn. Pysähtyessään voi nähdä, kuulla ja aistia myös aivan itse kuinka viisas Koli kertoo tarinaansa. Lisää Kolista: https://www.koli.fi/myyttinen-suomi/ https://hiidet.fi/point/koli/ https://retkipaikka.fi/mustarinta-koli-niin-paljon-ennemman-kuin-kansallismaisema/

Historiallisen Harjumaan pyhä paikka
Kotkakivi – NADEŽDA MIHHAILOVA

Kotkakivi (Titekivi)
Viro, Harjumaa, Jõelähtmen pitäjä, Randveren kylä
Tutkiessani pyhien luonnonpaikkojen kartalta Tallinnan ympäristöä, päätin ajaa lähellä sijaitsevan Randveren Kotkakiven luo.
Miksi tätä kiveä pidetään pyhänä, en onnistunut selvittää.

Maailman pyhät paikat
Koli – ELIAS OKSANEN

Suomi, Pohjois-Karjala, Lieksa, Koli
Koli tunnetaan yleisesti pyhänä paikkana. Sen kerrotaan myös olevan muinainen, tuhansia vuosia vanha uhripaikka. Kolista löytyy paljon kirjoituksia ja tietoa sen merkityksestä niin osana muinaisempia mytologisia tarinoita kuin todellisena erilaisten pyhien toimitusten kohteena. Kolilla kiireinenkin kulkija pysähtyy helposti jylhän luonnon syleilyyn. Pysähtyessään voi nähdä, kuulla ja aistia myös aivan itse kuinka viisas Koli kertoo tarinaansa. Kolilla vieraillessani yövyin Kolin juurella telttailulle osoitetulla paikalla. Yön pimetessä lämmittelimme vielä hetken nuotion äärellä ja pian saimmekin todistaa myös toisenlaista loimua, kun valtavat revontulet täyttivät taivaan. Kolin lisäksi myös revontuliin liittyy valtavasti kansantaruja ja mytologiaa ja tuntuikin aivan erityislaatuiselta päästä nauttimaan näin merkittävistä luonnon elementeistä. Revontulien leikkisät aallot lumosivat kauneudellaan, ja tässä kuvassa saivat kaverikseen sinkoilevien kipinöiden kuviot. Lisää Kolista: https://www.koli.fi/myyttinen-suomi/ https://hiidet.fi/point/koli/ https://retkipaikka.fi/mustarinta-koli-niin-paljon-ennemman-kuin-kansallismaisema/

Liikkuva kuva
Hiiden sydän – MICK PEDAJA, ANGEELIA PEDAJA

Kalevipoegin Vestitaskukivi ehk Võnnukivi
Viro, Pärnumaa, Torin pitäjä, Urumarjan kylä
Eräänä syysaamuna menin lapsuudestani tuttuun paikkaan, Pärnujoen rannalle Urumarjan urheiluleirin viereen. Siellä minua odotti hiidenkivi, Kalevipoegin Vestitaskukivi eli Võnnukivi.
Kuva sai nimen ”Hiiden sydän”, koska sen muoto muistuttaa sydäntä.
Vaimoni Angeelia Pedaja kirjoitti ja luki videosta inspiroituneen runon ja minä sävelsin videon musiikin.
Suosittelen kuuntelemaan hyvillä kaiuttimilla. :)

Runo:

Kivi istuu tasaisesti vetten päällä,
missä luonto on antanut hänelle hengityksen,
murtaen elämän tietä sen läpi,
kuin se ei olisi mitään

Mutta vaikka se on murrettu,
raosta vesi sai virrata läpi
Sillä tyhjää sydäntä on raskaampi kantaa
kuin sydäntä, joka on täynnä rakkautta

Joten antaen itsensä
sykkiväksi olemiseen
Tunteakseen yhä elämää

Liikkuva kuva, II palkinto
Tõiveren hiiden tarina – MARII MARIA ÅLUND

Tõiveren hiisi
Viro, historiallinen Viljandimaa, Põltsamaan pitäjä, Tõiveren kylä
Tõiveren hiisi ja hiiden rauha on vaarassa ja sitä uhkaavat ihmisten mukavuudenhalu ja laiskuus sekä riippuvuus helposta elämästä.

Nuorten palkinto
Muinaisen sopimuksen kivet – JOSHUA KAAREL MARTIN (16)

Muinaisen sopimuksen kivet
Viro, Hiidenmaa, Pühalepan pitäjä, Pühalepa
Koska omat juureni ovat Hiidenmaalla, on minulle erityisen merkittävää esitellä Hiidenmaan nähtävyyksiä. Jos Hiidenmaalla on pyhä paikka, joka on muinaisten virolaisten keskuudessa ollut olennaisessa osassa, pitää myös muiden tietää siitä minun avullani.

Nuorten II palkinto
Kuninkaanhauta – ERMINIA BATISTA (10)

Hiienurk
Viro, Saarenmaa, Valjalan pitäjä, Tõnijan kylä
Tõnijan hiidessä on Kuninkaanhauta. Tõnijan ihmiset tietävät tarkemmin, että se on Ruotsin kuninkaan hauta. Ihmeellistä kyllä, mutta jo Valjalan pitäjässä itsessään on kolme Ruotsin kuninkaan hautaa: Tõnijalla, Rõõsan kylässä ja Siiksaaressa. Tõnijan Kuninkaanhauta on oikeastaan viikinkiaikainen kalmisto. Sen keskellä kasvaa suurioksainen tammi, kalmiston ympärillä on suuria graniittikiviä. Kyläläiset käyvät usein Tõnijan hiidessä. Siellä on kyläkeinu ja nuotiopaikka, lapsille pieni leikkikenttä. Tõnijan hiidessä poltetaan juhannustulia. Tõnijan hiisi ei ole unohdettu paikka.

Arviointiraadin erikoispalkinto
Kuun loistossa – ANDRES PAPP

Pühajärv
Viro, Järvamaa, Nõstveren (Annan) pitäjä, Võõbun kylä
Kuu oli 64%, mutta se loisti silti kuin aurinko. Kävin suolla kuvaamassa tähdenlentoja ja poikkesin myös Pühajärvellä nauttimassa sen kauneudesta.