HIIS 2022 Puuhun kaiverretut Matkakirjeitä Setunkaisten maasta (Setunmaa 1. 9. 2005). Korkealta mäeltä avautuu koko komeudessaan setunkaisten maa, Setomaa. Kaukana kajastaa Pihkvajärvi. Setunkaiset leijailivat alueen yllä, näin ’mietityin’ kokemukseen. Kuljin kiertelevää metsäpolkua alas. Polun reunoilla näkyi sammalmättäitä ja puolukanvarsia. Pienellä aukiolla sijaitsi pieniä istuinkiviä piirinä kehässä käräjäkiviksi asettuneena. Mäntyihin oli puukolla kaiverrettu vaaksan mittaisia viiltoja ja kaiverruksia. Hitaasti mielessä kaiverrukset näyttäytyivät ihmishahmoiksi muotoutuvina. Puuhun oli kaiverrettuina hahmoja kädet ylhäälle kurottuneina, mekko valtoimenaan. Kädet olivat sivuille levitettyinä ja ne kurkoittelivat männyn rajoja. Vaikka kaiverrukset eivät voineet olla kovin vanhoja, ne noudattelivat kuitenkin vanhaa perinnettä. Perillä hiekkaisella töyräällä puista roikkui punaisia lettinauhoja. Hiekkatöyräälle oli kaivettu tunneleita pakopaikoiksi. *** Matkan jälkeen hahmotin samuuden Kreetan käämejumalattareksi; jumalatar piteli käärmeitä käsissään. Teen myöhemmin kuvan setunkaisjumalattaresta Turun Virokeskuksen näyttelyyni (2022). Pekot piileksivät poissa näkyvistä, vasta matkan lopulla näin Uus-Pekkoja. Toverini kertoi olevansa Setunmaan Pekkosia. Pekosten suku oli matkannut vasta muutama polvi sitten itäiseen Suomeen. Markku Laitakari FM. muinaistaiteen tutkija, kuvataiteilija (STG). Tietoisku: Setukaiset mainitaan ensimmäisen kerran 1800-luvulla, jolloin heistä puhuttiin Pihkovan virolaisina. Nimitys setukaiset tuli vähitellen käyttöön. Setukaiset itse käytettävät nimitystä setot. Setukaiset polveutuvat itä­meren­suomensukuisista kansoista. Pekko oli setukaisten hedelmällisyyden jumala, joka kuvataan puupatsaana. Pekkoa palvottiin kylvö- ja sadonkorjuuaikoina. Samankaltaisia puuhahmoja esiintyy myös Saamenmaalla. Myös suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan ohran jumala Pekko. Kirjallisuutta Leisiö, Timo (toim.): Setumaalta Harjumaalle: A. O. Väisäsen tutkimusmatka Viroon vuonna 1913. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu n:o 16. Tampere: Tampereen yliopisto, 1992. ISBN 951-44-3254-1. Raudoja, Ahto & Mäkeläinen, Tapio & Alumäe, Helen: Setomaa tsässonad. Setu kultuuri fond, 2011. ISBN 978-9949-9164-0-5. Saarinen, Tuija & Suhonen, Seppo (toim.): Koltat, karjalaiset ja setukaiset: Pienet kansat maailmojen rajoilla. Snellman-instituutin A-sarja Vabarna, Anne: Pekko: Setukaiseepos. (Peko.) Laulanut Anne Vabarna. Käännös setun kielestä suomeen: Seppo Suhonen. Runoasuun muotoilu: Seppo Suhonen ja Kai Nieminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1082. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-768-0. Lähteet Setokaisten kulttuuria Setomaalla Visit Estonia. Mäkeläinen, Tapio: Setumaa ja setukaiset Tuglas-seura. Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Hagu, Paul: Setukaisten identiteetin ongelmat Leivo, Kairi: Missä on Setomaa ja keitä ovat setot? Hõrn, Aare: Setukaisten ortodoksisuus ennen ja nyt Gladstone, Piers: The Seto People Passport Magazine. Seppo Zetterberg: Viron Historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.