Olin jo pitkään halunnut käydä Ahvenanmaalla, ja viime kesänä siihen tuli ystäväni kanssa tilaisuus. Kävimme katsomassa bussimatkalla historiallisia rakennuksia, ja paluumatkalla sain idean käydä katsomassa tätä Peikonkirkkoa, jonka olin bongannut Tuomo Kesäläisen ja Aimo Kejosen Suomen luolat -kirjasta. Ystävällinen bussikuski jätti meidät lähelle luolaa, ja paikka oli helppo löytää polkua pitkin. Edellä mainitussa kirjassa paikasta kirjoitetaan näin: "Jomalan Ingbybergetin luola tunnetaan monella nimellä - Trollstuga, Trollkyrkan tai Ingbygrottan. Paikka on kuitenkin yksi ja sama, rapagraniitissa oleva jäätikön laajentama halkeamaluola, jonka pääkammio on 8 metriä pitkä, 2 metriä leveä ja 1-4 metriä korkea. Luolan takaosasta jatkuu käytävä Kallion sisään, tunneli nousee kukkulan laelle, ja se käsittää melko tilavia kammioita kahdessa kerroksessa. Käytävien yhteenlaskettu pituus lienee noin 20 metriä. Alimman ja ylimmän suuaukon korkeusero on 6-7 metriä." "Tarustoltaan luola on aivan omaa luokkaansa. Kerrotaan, että tänne tilavaan kirkkoon kokoontuivat noidat pitkäperjantaisin salaisiin menoihinsa. Pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja tällöin noidat kykenevät vapaasti tekemään taikojaan ja työskentelemään pahojen voimien kanssa. Luola mainitaan myös vuorenpeikkojen kotina. Perinteisempää tarinapuolta edustaa tieto, jonka mukaan 1700-luvun alkupuolella kallioisessa piilossa pakoili Isonvihan aikaan vanha nainen lehmänsä kanssa."